Heipsanhei!
Mulla oli vähän kaikenlaista asiaa:
1. Anteeksi tuo pieni blogihiljaisuus! Kone ei ole ihan pysynyt menossa mukana, joten postauksiakaan ei tietenkään ole ilmestynyt n. viikkoon. Toivottavasti eilinen kuvapostaus helpotti edes vähän asiaa!
2. Uudistin eilen ulkoasua, eli levensin blogipalkkia, jotta isommat kuvat (parempi/huonompi?) mahtuvat siihen kokonaan, laitoin harmaapilkullisen taustakuvan ja tein uuden, yksinkertaisen bannerin. Tykkäättekö? Itse pidän siitä tosi paljon!
3. Parhaillaan lukemassasi postauksessa selitän kaikkea sekavaa rippijuhliin, konfirmaatioon ja itse rippikouluun liittyvää asiaa.
Eli siis: rippikouluni on pian takanapäin, ja konfirmaatio siintää tänään tasan kuukauden päässä! Hui olkoon kun jännittää! Tuurillani kaadun tai oksennan tai teen jotain, mitä ei pitäisi tehdä. Onneksi ostimme toiset kengät konfirmaatiota varten- mustat Spiritin tekonahkaiset avokkaat, joissa on pieni kiilakorko. Ne voi vaihtaa juhlissakin jalkaan, jos korkkarit väsyttävät. Itse asiassa nuo kengät ovat eilisessä kuvapostauksessa yhdessä kuvassa jalassani!
Toinen huolenaihe on lahjat. Olen jo saanut lahjani: järkkärin. Mummin kanssa kävimme jo ostamassa mulle Guessin ihanan kellon (paketissa) ja Nominationiin risti-palan. Ristinkin olen jo ostanut ja valinnut. Sain juuri sellaisen kuin tahdoinkin: siron, hopeisen ja pienen. Nyt minulta on kysytty muutaman kerran, mitä haluan rippilahjaksi. Enhän minä tiedä! Yhdelle kysyjälle kerroin haluavani kaksi Iittalan Satumetsä-mukia. Niitä olen haikaillut jo piitkään, joten ne siis tulevat omaan kotiini jonkun vuoden kuluttua. Astiastoksi olen suunnitellut 24h-sarjaa valkoisena. Onko kukaan muu ikäiseni edes ajatellut omaa astiastoaan? No, tiedän että Sofia on ajatellut, joten en ole yksin... Mieleni tekisi pyytää rahaa, mutta kuten äitikin sanoi, käyttäisin nekin vaatteisiin, jotka eivät ole pysyviä ja säilyviä. Totta turiset, äiti! Mutta entä jos oikein kovasti haluaisin? Jos ostaisin laadukasta? Jotain... klassista. Nykyajan nuoret eivät hingu Kalevala-koruja, tai en minä ainakaan, vaan kaikki rahat halutaan syytää kassilliseen Gina Tricotin ja H&M:n vaatteita. Eihän tämä tietenkään ole väärin! Omista rahoistanikin (mahdollisista sellaisista) saatan jonkun lantin käyttää sinne. On tämä vain hankalaa! Älkää kysykö mitä haluan, en enää keksi mitään! ;)
Onneksi mekkoasiat ovat jo hoidetut. Oma mekkoni on siis Nelly.comista, Club L-merkkinen, ja se maksoi n. 30 euroa. Alle ostin H&M:n lastenosastolta kolmen euron hintaisen valkoisen tyllihameen luomaan puff-efektiä, ja se taitaa toimia! Mekossa on takana satiininauharusetti, tiedoksi vaan. Kengät ovat siis Tallinnasta, ABC Kingiltä ja Paola Ferri-merkkiset. Niillä oli hintaa 108 €, mistä 40 prosenttia alennusta. En vieläkään jaksa laskea itse... Joko tuo mekko on todella lyhyt, tai sitten jalkani ovat überpitkän näköiset. Taidan valita jalat, sillä mekko on nykyaikaan nähden asiallisen pituinen. Hiukset vedän kiharoille varmaan päivän aikana pari kertaa, jotta ne olisivat edustavat koko ajan. Olen supertyytyväinen rippiasuuni, ja varmasti viihdyn siinä!
Rippijuhliin tulee n. 40 vierasta. Joukosta puuttuu muutama tärkeä ihminen, mutta eiköhän asia hoidu, jos me pidetään heidän kanssaan muutaman hengen juhlat joskus! Tarjoilemme kaikkea pikkusuolaista ja pari kakkuakin on tulossa. Uskon juhlien olevan ihanat!
Odotan siis juhliani innolla, enkä malttaisi kärvistellä kuukautta. No... kaikki hyvä tulee aikanaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti